Metsien puita

Suomen puut jakautuvat selkeästi kahteen ryhmään: havupuihin ja lehtipuihin. Selkein ero näiden  ryhmien välillä on lehti, joka havupuilla on vain kapea neulanen, kun taas lehtipuilla lähes aina leveämpi lehti. 

Talvi on puille vaikeaa aikaa, sillä silloin maaperässä oleva vesi on roudassa jopa metrin syvyyteen saakka, ja puiden veden keruu vaikeutuu. Tämän takia puut ovat kehittäneet erilaisia talvehtimisstrategioita. Lehtipuut joutuvat pudottamaan vesisyöpöt lehtensä, mutta havupuitten neulaset ovat pienempiä ja vahapintaisia ja haihduttavat vähemmän vettä, joten niitä ei tarvitse pudottaa.

Koivu jonka tunnistaa helposti rungon valko-mustasta kuvioinnista, on Suomen yleisin lehtipuu ja se on levittäytynyt koko Suomeen. Koivusta tehdään myös kuuluisat saunavihdat ( Itä-Suomessa vastat ), ja kuvassa todennäköisesti esiintyvä rauduskoivu onkin Suomen kansallispuu.
Rauduskoivu viihtyy mielellään kuivassa maaperässä, kun taas toinen koivulaji, hieskoivu suosii kosteampaa kasvualustaa.  Vaivaiskoivu ja Tunturikoivu esiintyvät lähinnä Lapissa mutta Vaivaiskoivuja tapaa etelässäkin rehevillä turvesoilla.

Koivu pudottaa lehtensä talveksi, jotta siltä ei loppuisi vesi.

Metsämänty - kutsutaan yleensä vain männyksi - kuuluu Suomen yleisimpiin puulajeihin. Se on havupuu, joka kuusesta poiketen kasvaa yleensä kuivemmassa maaperässä. Sen juuri on niin paksu ja ulottuu niin syvälle, että se saa kerättyä tarpeeksi ravinteita myös hiekan ja soran hallitsemasta kuivasta maaperästä. Vähäravinteisemman maaperän metsiä kutsutaan kuiviksi kangasmetsiksi. Niissä viihtyvät mäntyjen harvan kasvutiheyden johdosta maahan pääsevän valon takia myös pienilehtiset kuivan paikan kasvit, kuten kanerva ja puolukka. 

Ulkonäöltä männyn erottaa kuusesta männyn alaosan oksattomuus ja ruskea väri. Myös niiden kävyt eli siemenkotelot ovat erimuotoisia.

Metsäkuusi - puhekielessä vain kuusi - kasvaa mieluiten tuoreissa kangasmetsissä eli metsissä, joiden maaperä koostuu moreenista joka tarkoittaa  erikokoisten kivien ja saven sekoitusta. Saviaines pitää moreenin hyvin kosteana ja kuusikin pärjää siinä, vaikka sen juuri ei yllä yhtä syvälle kuin männyn vaan pikemminkin  levittäytyy suurelle alueelle kuusen ympärillä.

 Kuusi on Suomen korkein puu - se yltää jopa 45 metriin, mänty vain 30 metriin - mutta sillä on oksia myös aivan alhaalla, ja tuoreissa kangasmetsissä onkin maantasassa verrattain hämärää. Siksi niissä viihtyvätkin isolehtisemmät kasvit, jotka haihduttavat enemmän vettä mutta myös keräävät enemmän valoa 

Tammi eli metsätammi on lähinnä Lounais- ja Etelä-Suomessa esiintyvä jalopuu, joka kasvattaa yleensä ravinteikkaitta mutta karvaan makuisia tammenterhoiksi kutsuttuja pähkinöitä. Tammi viihtyy parhaiten Suomen kolmannessa metsätyypissä, multapohjaisessa ja suurien lehtien varjostamassa lehdossa.

Tammi voi kasvaa jopa 20-30 metrin korkuiseksi ja hyvin leveäksi. Euroopan leveimmän metsätammen ympärysmitta on 14 metriä. Tammen tunnistaa röpelöisestä lehdestä ja leveästä ja lehtevästä latvasta.

Metsätammi on myös Varsinais-Suomen maakuntakukka

.

.

Jalava ja sen lehti, jonka tunnistaa epäsymmetrisestä kärjestään.

 Lähteet: Pisara 6 Biologia ja maantieto, Wikipedia, Suomalainen Taimi.fi, YLE, Virtuaaliarboretum - Helsingin yliopisto